YHDISTYS

Yhdistykselle on kirjoitettu historiikki 30 ensimmäisestä toimintavuodesta. Päädyttiin siihen, että 40 toimintavuoden juhlaan laaditaan katsaus viimeisempien 10 vuoden toiminnasta. Koska olemme olleet varsin aktiivisesti toimiva yhdistys on toiminnan hyvin kuvaavan historiikin kirjoittaminen haasteellinen, vaativa tehtävä.

Yhdistyksen toiminta on hyvin monipuolista. Syvällisempi tarkastelu osoittaa toiminnan olleen sellaista millaista jäsenet ovat halunneet sen olevan. Toiminta olisi ollut vieläkin monipuolisempaa jos tähän olisi ollut käytännön mahdollisuudet. Toiminta ei ole ollut paikalleen jämähtänyttä.Tästä osoituksena uusien opintokerhojen perustaminen, kansainvälisen yhteistyön laajeneminen ja teematilaisuuksien järjestäminen. Toiminnan kehittämisen jarru on pitkään ollut heikot toimintatilat. Toistuvista esityksistä piittaamatta Porvoon kaupunki on ollut haluton tätä ongelmaa poistamaan. Yhdistyksen toiminta on perustunut johtokunnan huolellisesti valmistelemiin, syyskokouksen hyväksymiin toimintasuunnitelmiin. Johtokunta on seurannut puolivuosittain toimintasuunnitelman toteutumista.

Kerhotoiminta on ollut tämänkin katsauksen ajan yhdistyksen toiminnan sydän. Laulu on raikunut Lundintalon kerhotiloissa. Laulukuoro Pääskysten lisäksi harjoituksiaan ovat siellä pitäneet Lauluryhmä Muorit ja Pojat. Säestyksestä on vastannut Mauno Vuorinen,hän ansaitsee hanureineen suuret kiitokset. Kuoroa ja ryhmiä ovat ohjanneet Mauri Aaltovirta, Seppo Mäkinen, Ulla Lindroth ja Anneli Kelometsä/Birgitta Hast. Pienryhmiä ovat ohjanneet Anneli Kelometsä, Pirkko Friman, Eero Julkunen ja Kalevi Peisala

Suuri on määrä myös tekevien käsien tuotteita, joita käsityö- ja askartelu kerholaiset ovat Lunditalolla valmistelleet. Niillä on ollut merkittävä vaikutus yhdistyksen varainhankinnassa. Perinteisillä Annan päivän markkinoilla ovat kerholaiset tuotteitaan myyneet. Käsityö- ja askartelukerhoa ovat ohjanneet Tuula Korhonen, Elvi Majander, Paula Tuohimaa, Inkeri Keskiniva, Eila Pirttimaa, Eila Mäkinen ja viime vuodet Anja Alen. Uutena askartelukerhoa lähellä olevana kerhona aloitti 2005 toimintansa tiffanutöiden opintokerho. Vuosien varrella kerhon lasityöt ovat tulleet vaativimmiksi joita on myyty eri tilaisuuksissa. Kerhoa on ohjannut Martta Väisänen.

Vuonna 2004 käynnisti Jouko Jaaranen sketsikerho Hupakot opintokerhon. Joukon muuttaessa Keravalle kerholle saatiin uusi ohjaaja, Sirkka-Liisa Kaukiainen. Monet on ne sketsi näytökset jotka ovat yhdistyksen juhlissa nähty ja makeat naurut nähtyjen ansiosta naurettu. Ilo on ollut aitoa ja tunnelmaa kohottavaa.Liikunta on myös osa kerhojen toimintaa. Mainittakoon tanhu- , seniori tanssi- ja jumppa kerhot. Monet uudet askeleet on tanhuihin ja seniori tanssiin on opittu Liikunnan ilo on ollut aitoa. Tanhuja ja senioritansseja on vuosien varrella eri tilaisuuksissa esitetty huikea määrä. Tanhu- ja seniori tanssien ohjaajina ovat toimineet Sirkka Javanainen, Helena Mattila, Kaino Kukkonen ja Lea Palomäki. Jumppakerhoa ovat ohjanneet Sirkka Javanainen, Irma Isoaho ja Pirkko Rissanen.

Lausuntakerho toimi hyvin aktiivisesti . Kerhoa ohjasi aiemmin Eila Mäkinen. Myöhemmin käynnistyi lausuntakerho Runottaret, Eila Pirttimaan ohjaamana.

Vuonna 2005 käynnistyi Kokonhallilla taitoa ja tasapainoa opintotoiminta. Hanke lähti yhteistyönä Porvoonseudun Eläkkeensaajien, Porvoon Eläkkeensaajien ja Porvoon kaupungin liikuntatoimen kesken. Hankkeen käynnisti silloinen Porvoonseudun Eläkkeensaajien silloinen puheenjohtaja Hannu Juvani. Hän järjesti myös kerhon ohjaajille koulutustilaisuuden. Kurssikustannukset korvasi Porvoon kaupunki. Päävastuun tämän tärkeän toiminnan ylläpitämisestä on kantanut Porvoon Eläkeläiset ry. Toimintaa ovat yhdistyksen koulutettuina edustajina ohjanneet Helena Mattila, Eero Julkunen,Inkeri Niiranen ja Kaino Kukkonen. Porvoonseudun Eläkkeensaajista ohjaajana toimi vuoteen 2010 saakka Jaakko Mäntylä. Tasapainoharjoituksissa tarvittavan välineistön kustansi lähes kokonaisuudessaan Säästöpankkisäätiö Aktia.

Yhdistyksen kansainvälinen toiminta on toimintajakson aikana edistynyt merkittävästi. Vuonna 2005 käynnistyi yhdistyksen ja Piritan eläkeläisten todella hyvähenkinen yhteistyö. Tämä tapahtui Piritan eläkeläisten aloitteesta heidän ollessan vierailulla Kymenlaaksossa. Tämän jälkeen on Suomessa ollut yhteisiä tilaisuuksia Porvoossa Karhulassa ja Jaalassa. Yhdistyksen vastavierailut on tehty säännöllisesti Piritaan. Matkojen yhteydessä on perehdytty Tallinnan ja Piritan monivivahteiseen historiaan. Ajanjakson loppuvuosiin ajoittuu yhteistyö Porvoon ystävyyskaupungin Viljandin kanssa. Näillä matkoilla on saatu nauttia Viljandin kaupungin vieraanvaraisuudesta. Yhteiset juhlat Viljandin alueen eläkeläisyhdistysten kanssa ovat olleet mieliin painuvia. Matkoihin on kuulunut tutustuminen kaupungin historiallisiin nähtävyyksiin ja matka Tartoon sekä Latvian ja Viron rajakaupunkiin. Talouden kiristyessä Viljandin alueen eläkeläisyhdistykset eivät ole voineet lupaamansa vastavierailua Porvooseen järjestää. Yhdistys on pitänyt enemmän tai vähemmän säännöllisten vierailujen muodossa yhteyttä Tukholman Suomalaisten eläkeläisyhdistykseen. Vuonna 2010 yhdistys järjesti hyvin antoisan, onnistuneen matkan Viron saaristoon. Tähän matkaan ei sisältynyt eläkeläisten tapaamistilaisuutta.

Vierailut Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistyksiin on osa yhdistyksen säännöllistä toimintaa. Vierailut on tehty pääsääntöisesti vastavierailu periaatteen mukaan. Matkat pyritään tekemään omakustannus periaatetta noudattaen. Tässä ei ole läheskään aina onnistuttu, vaan yhdistys on joutunut kustantamaan osan linja-auto kuluista. Tämä on johtunut linja-auto liikenteen kohonneista kustannuksista. Viimevuosina yhdistys on järjestänyt kesäretken johonkin mielenkiintoiseen kohteeseen. Eläkeläiset ry:n järjestämiin kesätapahtumiin on ainaosallistuttu. Näistä mieleen painuneimpiin kuuluu Levillä vuonna 2005 pidetyt kesäpäivät. Kaikki kesäpäivä matkat ovat olleet onnistuneita. Usein niihin on kuulunut esiintymiset yhteisissä ohjelmaesiintymisissä. Vuosiin on sisältynyt yksi tai kaksi teatterimatkaa. Nämä on tehty Helsingin. Lahden, Kouvolan ja Riihimäen teattereihin.

Kovin olisi yhdistyksen toiminta ollut yksitotista ilman vuosittain pidettyjä juhlija ja tansseja. Niillä on ollut elvyttävä vaikutus yhdistyksen talouteen. Tärkeintä on ollut juhlien leppoisa ilmapiiri ja yhdessä olo omien ja vieraiksi tulleiden yhdistysten jäsenten kanssa. toiminta. Yhdistyksen, lähinnä omille jäsenille järjestetyt joulujuhlat on vaatimattomasta, mutta perinteitä noudattavasta tarjoilusta ja jouluun liittyvästä ohjelmasta johtuen ollut hyvä ja kaunis tapa toimintavuoden päättämiseen.

Järjestettyihin juhliin on viimevuosina kuulunut jokin teema. Näistä perinteeksi saattaa tulla helmikuinen ystävänpäivän juhla. Teemat on olleet sidoksissa vuodenaikaan tai nimipäivään. Kevätkauden tanssien järjestämisessä olivat mukana myös paikalliset Eläkkeensaajien yhdistykset. Yhdistys järjesti vuoden 2010 syyskauden tanssit naamiaistansseina. Osanotto ei ollut valtava, mutta ilmapiiri mitä parhain.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri oli kuvattavan toimintajakson alussa ikäihmisiä ajatellen jotakuinkin siedettävä. Eläkkeiden ostovoima kehitys kyllä aleni palkansaajiin verraten kaiken aikaa, mutta tämä muutos oli vasta voimakkaammin alkamassa. Taitettu indeksi näytti karvaat puolensa. Myös yhteiskunnallinen näkemys alkoi toimintajakson puolessa välissä ikäihmisiä ajatellen kylmetä. Entistä enemmän alettiin julkisuudessa puhua ikäihmisten suhteellisen ja absoluuttisen määrän kasvun mukanaan tuomista rasitteista. Tämä merkitsi eläkeläisyhdistyksille voimakkaita edunvaltaan kohdistuvia haasteita sekä paikallisella, että valtakunnallisella tasolla.Valtakunnan tasolla perustivat 20.06.2006 Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry., Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf yhteisen järjestön. Järjestö otti nimekseen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. Järjestön perustaminen on merkinnyt valtakunnan tasolla vahvempaa edunvalvontaa ja ikäihmisten tarpeiden ja oikeuksien parenpaa julkisuudessa näkymistä.

Yhdistyksen toimintasuunnitelman mukaan ainakin sääntömääräisistä kokouksista on annettu julkisuuteen kokoustiedote. Tiedotteet ovat puuttuneet johonkin ajankohtaiseen edunvalvonta-asiaan. Yleensä niistä on ollut keskeisin asia paikallislehdissä ja Eläkeläiset ry:n Eläkeläinen lehdessä.

Kokoukset on osa järjestötoimintaa. Ne ovat olleet valtaosaltaan vuosisuunnitelmassa vahvistettuja ja aikataulutettuja. Tällä on varmistettu se, että kaikilla jäsenillä ne ovat tiedossa . Sääntömääräisten kokousten lisäksi on pidetty jäsenkokouksia Kokousten määrän perustuu tehtyyn jäsenkyselyyn.Kokouksissa on usein ollut ulkopuolinen asiantuntija. Kokouspaikkana on ollut kaupungin omistama Lundintalo.

Yhdistyksen johtokunnan kokoukset on aikataulullisesti syyskokouksessa päätetty. Ne ovat yleensä olleet kuukauden ensimmäisenä torstaina. Johtokunnan kokoukset on saatu pitkään pitää Omenamäen palvelukeskuksen kokoustiloissa. Johtokunnan jäsenmäärä on ollut korkein sääntöjen mahdollistama. Varajäsenet ovat osallistuneet kokouksiin

Yhdistyksen ensimmäinen tietokone (käytetty) hankittiin vuonna 2003. Uuden lisätarvikkeineen yhdistys hankki vuonna 2006. Äänentoistotykin yhdistys hankki vuonna 2004 ja isot äänentoisto/vahvistinlaitteet hankittiin vuonna 2008. Laulukuoro Pääskysten puvusto hankittiin vuonna 2008. Yhdistys on saanut Piritan eläkeläisiltä lahjoituksena kipsitaulun ja Viljandin kaupungilta v. 2007 lahjakirjan v. 2009 kaupungin juhlavuosi kirjan. Myös yhdistyksen jäsenet ovat lahjoittaneet toiminnassa tarvittavia välineitä. Yhdistyksen hankintoja ja koulutusta on tukenut Aktia Säästöpankkisäätiö. Tämän turvin on kyetty hankkimaan mm. äänentoistolaitteet . Mainittujen laitteiden käytöstä on huolehtinut Kaino Kukkonen.

Yhdistys otti merkittävän edistysaskeleen nykyaikaan vuonna 2008. Tuolloin päätettiin johtokunnassa, että yhdistykselle tehdään omat kotisivut. Tehtävää lähtivät ripeästi ja innostuneesti toteuttamaan yhdistyksen sihteeri Inkeri Niiranen ja taloudenhoitaja Anneli Kelometsä. Tulosta tuli hämmästyttävän nopeasti. Yhdistys oli ensimmäisiä Eläkeläiset ry:n yhdistysten kotisivujen käyttöönottajista. Yhdistys tekikin vuonna 2009 pidetylle Eläkeläiset ry:n edustajakokoukselle esityksen kotisivujen käytön laajentamisesta yhdistysten toiminnassa. Edustajakokous hyväksyi esityksen.

Vaatimaton alku johti yhdistyksessä hyvään kehitykseen. Vuonna 2009 kotisivujen kehittämisen ja niiden ylläpidon otti hoitaakseen yhdistyksen tiedostussihteeriksi valittu Pentti Koponen. Pentin idearikkaus on tehnyt kotisivuista arvostetun näyteikkunan yhdistyksen toiminnasta. Erillisen tiedotussihteerin valitseminen on tehostanut yhdistyksen tiedotusta. Tiedotukseen on jo useita vuosia kuuluneet puolivuosittainen toimintakalenteri. Toimintakalenterin sisällön on johtokunta tarkentanut kaikissa kokouksissaan.

Jokainen toimiva yhdistys tarvitsee johtohenkilönsä. Porvoon Eläkeläiset ry. on tässä suhteessa ollut onnekas. Aina on 40 vuoden ajan johtohenkilöt ”löytynyt”. Edellä on jo mainittu monia yhdistyksen johtotehtäviin osallistunutta henkilöä. Kaksi ensimmäistä katsaukseen kuuluvaa vuotta yhdistyksen puheenjohtajana toimi Kaino Kukkonen. Hänen jälkeensä ylimenokauden ajaksi puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Väisänen. Ylimenokausi jatkuu edelleen. Varapuheenjohtajina ovat toimineet Eero Pirttimaa, Eero Julkunen, Anneli Kelometsä ja Raimo Tolmunen. Yhdistyksen sihteerinä toimi vuoden 2003 loppuun Ilona Räsänen ja hänen jälkeensä tämän vaativan tehtävän otti hoitaakseen Inkeri Niiranen. Ilona Räsänen toimi yhdistyksen sihteerinä yhtäjaksoisesti 11 vuotta. Hänellä ei ollut käytössään nykyaikaisia tehtävän hoitoa helpottavia atk välineitä. Yhdistyksen taloudenhoitajina ovat jakson aikana toimineet Terttu Aaltovirta, Inkeri Keskiniva ja Anneli Kelometsä. Huvitoimikunnan vetäjän tehtävää ovat hyvällä menestyksellä hoidelleet Eero Pirttimaa ja Inkeri Niiranen. Matkavastaavat on todettu kohdassa Vierailut ja muut matkat.

Porvoon Eläkeläiset ry:n tulevaisuus on haasteita täynnä. Eläkeläisten määrä kasvaa Porvoossa lähivuosina merkittävästi. Yli 65 vuotiaiden ikäihmisten määrä lisääntyy ennusteiden mukaan nykyisestä noin 8000 henkilöstä vuoteen 2015 noin 9500 henkilöön ja vuoteen 2020 mennessä runsaaseen 11000 henkilöön. Yhdistyksellä on tämän perusteella kasvupohjaa merkittävästi olemassa. Yhden suurimmista esteistä jäsenmäärän kasvulle asettaa heikot toimintatilat. Vuosia jatkuneista esityksistä piittaamatta Porvoon kaupunki on ollut haluton asiaa korjaamaan. Vastukset esityksiin ovat olleet enemmän viisastelua kuin asiaan vakavaa suhtautumista.

Hyvin haasteelliseksi on jo muodostunut ikäihmisten edunvalvonta. Yhteiskunnassa ja erityisesti Porvoossa omaksuttu toiminta ikäihmisten oikeuksista, on monilta osin ihmisarvoa loukkaavaa. Kun tämä on periaatteessa vahvistettu vuoden 2010 kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiassa vuosille 2010 – 2013 voidaan tämän varjolla ikäihmisten oikeuksia heikentää mielin määrin. Yhdistyksen tulee tehdä edunvalvonta yhteistyötä toisten eläkeläisyhdistysten ja ennen kaikkea vanhusneuvoston kanssa.

On välttämätöntä myös uudistaa toiminnan muotoja. Toimintajakson aikana on toimintaa kyetty kehittämään ja uudistamaan on näin tapahduttava myös tulevina vuosina. vain asiaan vakavasti Uudistuksia suunniteltaessa ja niistä päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon yhdistyksen voimavarat. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhdistys on 40 vuoden ajan osoittanut olemassa olonsa tarpeellisuuden. Ei mitään syytä epäillä etteikö näin olisi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tästä kiitos jo etukäteen. Samoin kiitokset niille sadoille yhdistyksen jäsenille jotka ovat yhdistyksen toimintaan aktiivisesti menneen 40 vuoden aikana osallistuneet.